Revontuliennuste
Rovaniemelle

Näin luet revontuliennustetta

Jotta revontulet näkyvät Rovaniemellä, tarvitaan kolme asiaa yhtä aikaa: aktiivisuutta yläilmakehässä, aukko pilvissä ja pimeä taivas. Kaavio pitää ne erillään, koska jokainen voi pettää yksinään. Voimakkaat revontulet paksun pilven yllä jäävät näkymättä, eikä kirkas taivas syyskuun iltapäivänä neljältä näytä muuta kuin sinistä.

• Potentiaali kertoo, kuinka todennäköisesti revontulet ulottuvat Rovaniemen taivaalle. Se lasketaan ennustetusta Kp-indeksistä, eikä se kerro säästä mitään.
• Pilvisyys on tunnin ennustettu pilvipeite. Se on ennuste eikä havainto, ja pilviin aukeaa usein rakoja siellä, missä malli ei niitä näytä.
• Mahdollisuus kertoo nämä kolme yhteen: potentiaalin, selkeän taivaan osuuden ja pimeyden. Päivänvalossa se on nolla, ja hämärässä se nousee vähitellen. Tämän luvun mukaan kannattaa suunnitella.
• Kp on ennustettu aktiivisuus kullekin kolmen tunnin jaksolle. Mitattu on toteutunut Kp, joka täydentyy yön edetessä. Siitä näet, onko taivas ennustetta edellä vai jäljessä.

Paras katseluaika merkitsee tunnit, joina hyvä mahdollisuus pysyy pisimpään. Katso sivu uudelleen illalla: Lapin pilviennusteet voivat muuttua paljon muutamassa tunnissa.

Millainen Kp-indeksi Rovaniemellä tarvitaan?

Kp on maailmanlaajuinen asteikko nollasta yhdeksään. Se kuvaa, kuinka häiriintynyt maapallon magneettikenttä on. Mitä suurempi luku, sitä etelämmäs revontulet ulottuvat. Jokainen askel siirtää revontuliovaalia noin kaksi magneettista leveysastetta kohti päiväntasaajaa.

Rovaniemellä ei tarvita suurta lukua. Kaupunki on 66,5 pohjoisella leveysasteella, aivan napapiirin eteläpuolella ja lähellä revontulivyöhykkeen etureunaa, joten rauhallinenkin yö riittää usein:

• Kp 0–1: usein vaalea kaari matalalla pohjoistaivaalla, kamerassa selvempi kuin paljaalle silmälle.
• Kp 2–3: tavallinen hyvä yö. Vihreät nauhat nousevat korkeammalle ja alkavat liikkua.
• Kp 4 ja enemmän: revontulet voivat täyttää koko taivaan ja kulkea yläpuolelta. Verhot liikkuvat usein nopeasti, ja alareunassa näkyy vaaleanpunaista.
• Kp 5 ja enemmän lasketaan magneettiseksi myrskyksi. Rovaniemellä revontulia voi silloin näkyä joka puolella, myös etelässä.

Lapissa revontulia näkyy suunnilleen joka toisena pimeänä ja pilvettömänä yönä. Täällä rajana on yleensä sää, ei revontulet.

Milloin on revontulikausi Rovaniemellä?

Elokuun lopusta huhtikuun alkuun. Revontulia esiintyy ympäri vuoden, mutta toukokuusta elokuun alkuun taivas ei tummu tarpeeksi, jotta ne näkyisivät. Noin kuukauden ajan juhannuksen molemmin puolin, 7. kesäkuuta – 6. heinäkuuta, aurinko ei laske lainkaan.

Kauden sisällä jokaisella kuukaudella on omat hyvät ja huonot puolensa:

• Syys- ja lokakuu: yöt pitenevät nopeasti, järvet ja joet ovat vielä sulina, ja revontulten heijastukset tyynessä vedessä ovat tämän seudun erikoisuus. Aktiivisuus on usein huipussaan syyspäiväntasauksen tienoilla.
• Marras–tammikuu: pisimmät yöt, mutta myös vuoden pilvisimmät kuukaudet. Talvipäivänseisauksenakin aurinko nousee Rovaniemellä hieman yli kahdeksi tunniksi, joten Rovaniemellä ei ole varsinaista kaamosta, jolloin aurinko ei nousisi lainkaan.
• Helmi- ja maaliskuu: kylmää, usein selkeämpää ja runsaasti lunta. Kevätpäiväntasaus tuo toisen aktiivisuushuipun. Moni kokenut revontulten katselija pitää maaliskuuta vuoden parhaana kuukautena.

Päiväntasausten huiput ovat todellisia. Maalis- ja syyskuun tienoilla maapallon magneettikentän ja aurinkotuulen välinen kulma päästää energiaa helpommin sisään, ja magneettiset myrskyt yleistyvät selvästi.

Mihin aikaan yöstä revontulia näkee parhaiten?

Revontulia esiintyy useimmin muutaman tunnin aikana keskiyön molemmin puolin, suunnilleen kello 22–02 paikallista aikaa. Silloin Rovaniemi on sen revontuliovaalin osan alla, joka on aktiivisin. Kyse on kuitenkin tilastosta eikä säännöstä. Revontulet voivat alkaa heti pimeän tultua ja leimahtaa uudelleen ennen aamua. Lupaavana yönä kannattaa vilkaista taivasta aina välillä hämärästä alkaen eikä odottaa keskiyöhön.

Missä revontulia voi katsella Rovaniemellä?

Mikä tahansa paikka käy, josta on vapaa näkymä pohjoiseen ja jossa valot eivät paista silmiin. Karkeasti etäisyyden mukaan keskustasta:

• Ounasjoen ranta Arktikumin takana. Muutaman minuutin kävelymatka keskustasta, ja joen yli avautuu laaja näkymä pohjoiseen. Kaupungin valo näkyy taivaalla, mutta voimakkaat revontulet erottuvat silti selvästi. Pysy rannalla, sillä joen jäähän ei voi koskaan luottaa.
• Ounasvaara. Joen itäpuolella oleva metsäinen vaara kohoaa katuvalojen yläpuolelle. Huipun lähellä olevasta näkötornista näkee puiden yli, vaikka männyt peittävät yhä osan horisontista.
• Napapiirin alue. Noin kahdeksan kilometriä keskustasta pohjoiseen. Päämatkailualue on kirkkaasti valaistu, joten kävele tai aja rakennuksista poispäin pimeämpään maastoon.
• Järvet ja kosket kaupungin koillispuolella. Noin 20 minuutin ajomatkan päässä oleva Olkkajärvi ja hieman kauempana oleva Vikaköngäs tarjoavat pimeän taivaan, avointa jäätä tai vettä sekä levähdyspaikkoja pysäköinteineen.

Jos liikut autolla, pysäköi vain kunnon pysäköintipaikoille, älä koskaan tien pientareelle. Varo pimeällä teillä liikkuvia poroja.

Vinkit revontuli-iltaan

• Anna silmien tottua. Täysi hämäränäkö kehittyy 20–30 minuutissa, ja yksikin vilkaisu kirkkaaseen puhelimen näyttöön nollaa sen. Säädä näytön kirkkaus mahdollisimman pieneksi.
• Odota kuvia vaaleampaa näkyä. Silmä näkee heikot revontulet harmahtavan valkoisina tai vaaleanvihreinä. Kamera kerää valoa sekuntien ajan ja näyttää värit syvempinä.
• Huomioi kuu. Kirkas kuu himmentää heikot revontulet, mutta voimakkaiden revontulten aikaan se valaisee maiseman kauniisti valokuviin.
• Pukeudu paikallaan seisomista varten. Tammikuussa keskilämpötila on päivällä noin −8 °C ja yöllä noin −14 °C, ja kirkkaina öinä on usein paljon kylmempää, −25 °C tai alle. Pukeudu kerroksittain ja ota lämpimät kengät, lapaset ja jotain kasvojen suojaksi.
• Valokuvaaminen: käytä jalustaa tai tue puhelin johonkin tukevaan, laita yötila päälle tai valitse muutaman sekunnin valotusaika, sammuta salama ja tarkenna äärettömään.

Usein kysyttyä revontulista

Näkyvätkö revontulet Rovaniemen keskustaan?

Näkyvät, hyvinä öinä etenkin joen varrelta. Katuvalot peittävät heikot revontulet, joten lyhytkin matka pimeämpään paikkaan tekee suuren eron.

Näkyvätkö revontulet Rovaniemellä joka yö?

Eivät. Lapissa niitä näkyy noin joka toisena pimeänä ja selkeänä yönä, ja pilvet vievät monta yötä kokonaan. Kolmen tai neljän yön vierailu kauden aikana antaa hyvät mahdollisuudet.

Mistä revontulten värit tulevat?

Yleisin väri, vihreä, syntyy hapesta noin 100–250 kilometrin korkeudessa. Punainen hehkuu vielä korkeammalla, sekin hapesta. Vaaleanpunainen tai violetti alareuna tulee typestä ja kertoo yleensä voimakkaista revontulista.

Tarvitsenko opastetun retken?

Et tarvitse. Revontulet ovat ilmaisia, ja ne näkyvät monesta paikasta kaupungin ympäristössä. Opas auttaa kuljetuksissa ja lämpimissä varusteissa sekä löytää aukon pilviin, kun sää on vaihteleva.

Onko Rovaniemelle revontulihälytystä?

Tämä sivu toimii sellaisena. Tarkista mahdollisuus ja paras katseluaika illalla ja seuraa mitattua Kp:tä: jos se nousee ennusteen yläpuolelle, yö on tavallista vilkkaampi.

Näkyvätkö revontulet kesällä?

Eivät Rovaniemellä. Toukokuusta elokuun alkuun yöt ovat liian valoisia, ja juhannuksen tienoilla aurinko ei laske lainkaan.